sunnuntai 11. joulukuuta 2011

LAHJANA SIUNAUS

LAHJANA SIUNAUS

Monesta asiasta tietää, että joulu on tulossa vaikka ei kalenteria katsoisikaan. Useissa kodeissa tehdään jouluvalmisteluja ja erilaisten jouluherkkujen tuoksu alkaa leijailla sekä salamyhkäiset kuiskuttelut kuuluvat monien kotien arkeen näin joulun alla. Ostoskeskuksissa ovat joululaulut soineet jo kauan ennen joulua. Kauppojen näyteikkunat ovat usein koristeltuja ja koteihin postin kautta saapuu värikkäitä mainoslehtisiä tarjoten monenlaista tuotetta.

Usein suhtautumisemme Raamattuun ja sen esille tuomiin asioihin voi olla kuin näyteikkunakierros tai mainoslehden selailu. Havainnoimme hienoja asioita Raamatun lehdiltä, mutta syystä tai toisesta emme koe omistamisen iloa. Yksi upeimpia asioita Raamatussa on SIUNAUS. Tuoteselosteena siunauksesta voisi hyvin toimia tutut jakeet 4. Mooseksen kirjan luvusta 6. 


Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.
Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen.
Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan. 
Aamen

Tämä siunaus pitää sisällään Jumalan isällisen huolenpidon sekä varjeluksen. Ehkä suurinta mitä ihminen voi elämässään kokea on armon ja anteeksiannon henkilökohtainen omistaminen. Lisäksi tästä siunauksesta seuraa rauha sisimpään, jota kukaan ei voi sinulta pois ottaa.

Haluan rohkaista sinua astumaan näyteikkunan takaa sisälle Jumalan valtakuntaan ja sen siunauksiin. Tämä mahdollisuus on avautunut meille uskon kautta Jeesukseen, JOULUN HERRAAN.

että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi 
ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.
Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.
Gal.3:14,29

SIUNATTUA JOULUN AIKAA SINULLE !

Vantaalla 12.12.2011                                       Ari Korolainen

tiistai 6. syyskuuta 2011

Valinta, joka johti muutokseen


Valinta, joka johti muutokseen

Elämässä teemme päivittäin kymmeniä valintoja, joista osa lähes merkityksettömiä ja toiset taas kauas kantoisia. Omassa elämässäni on eräs valinta, joka tapahtui 24 vuotta sitten, olin silloin 16 vuotias. Tuon valinnan seurauksena moni asia muuttui.

Olen syntynyt Kuopiossa ja elänyt normaalin 70- luvulla syntyneen kerrostalo lähiölapsen lapsuuden ja nuoruuden. Urheilu ja kaverit täyttivät elämäni lähes kokonaan. Aikaisemmat kokemukset kristillisyydestä olivat kovin kielteisiä ja jotenkin ahdistavia. Ajattelin ettei usko Jumalaan kuulu ihmisen elämään kuin vasta elämän kaaren loppupäässä.

Löysin itseni kuitenkin 31.5.1987 sunnuntaina hengellisestä tilaisuudesta, jonne olin äitini pyytämänä lopulta suostunut. Tuossa kyseisessä tilaisuudessa esiin tullut sanoma pysäytti minut miettimään omaa suhdettani Jumalaan. Tilaisuuden aikana tulin ymmärtämään, että minua rakastaa Jumala. Ymmärsin, että tämän rakkauden konkreettinen todiste on Jeesus, joka on kuollut myös minun tähteni. Yksinhuoltaja äidin ainoana poikana tämä viesti rakastavasta Jumalasta ”kolahti”.

”Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.” 
 ( Room.5:8 )

Olin silloin valinnan paikalla. Evankeliumi kutsui minua rakkautta kohti, mutta toisaalta pelkäsin kavereitteni reaktioita. Kuvaisin tuota tilannetta sanalla TIENRISTEYS. Voisin aivan hyvin yrittää unohtaa tietoisuuden evankeliumista ja jatkaa elämäni matkaa tai antaa tämän rakkauden kohdata minut. Valitsin jälkimmäisen eli rakkauden. Tein tuossa tilaisuudessa silloin valinnan ja vastaanotin Jeesuksen omaan elämääni.

Tästä valinnasta seurasi myös kokemus, jota kukaan ei voi minulta pois ottaa. Tunsin kuinka Jumalan rakkaus antoi sisimpääni rauhan ja aivan kuin painava taakka olisi otettu pois harteiltani. Olin saanut syntini anteeksi. Tuon valinnan jälkeen elämäni arvoperusta sai uuden pohjan ja tästä perustasta käsin on ollut hyvä rakentaa elämää.

Haluan kutsua sinua myös Jumalan rakkauden mukanaan tuomaan positiiviseen muutokseen. Kaiken alku on siinä, että uskot evankeliumin sanoman ja vastaanotat sen. Toisin sanoen, avaat sisimpäsi ”oven” Jeesukselle.

Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.  
 ( Ilm.3:20 )

Oikein hyvää ja SIUNATTUA syksyä sinulle !

6.9.2011                                                                 Ari Korolainen

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

ISTUTETTU SIEMEN

Istutettu siemen


Kesä on väri loiston aikaa ja ympärillään olevan luonnon kauneuden voi astia monella eri tapaa. Itse en juuri kukkien istuttamisesta ymmärrä yhtään mitään, mutta niiden väriloistoa on mukava ihailla. Useat kukat, jotka silmiimme näkyvät ovat saaneet alkunsa pienestä siemenestä. Ainakin näin kaupunki ympäristössä ne siemenet ovat usein ihmiskäden maahan istuttamia. Sopiva maaperä, riittävä valo ja oikeanlainen kosteus takaavat sen, että kukat kesäisin koristavat katujen varsia, pihojen kukkapenkkejä sekä parvekkeiden kaiteita.


Rukous on kuin siemen, joka ihmisen toimesta maahan istutetaan. Ihmisellä ei tämän jälkeen ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa Jumalan antamaa kasvua. Tämä kasvun lainalaisuus pätee myös rukouksen kanssa. Meidän osamme on saattaa rukouksemme Jumalalle ja sen jälkeen jäädä odottamaan rukousvastausta. Toki joskus Jumala kehottaa meitä myös toimimaan, kuten kastelemaan ja hoitamaan maaperää kukkien ympäriltä. Lopulta kaikki on kuitenkin Jumalan käsissä niin kukkien kasvu kuin meidän rukousvastauksemme.


Rohkaiskoon sinua alla olevat Psalmin tekstit viemään rukouksesi Jumalalle, 
sillä usein elämän tuska saa kyyneleet valumaan poskillemme.


Sillä sinä kuulet rukouksen. 
Sinun luoksesi kaikki ihmiset tulevat.
Ps.65:3


Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.
He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät;
he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.
Ps.126:5-6


Jumalan siunaamaa väriloistokasta kesää sinulle !


1.6.2011     Ari Korolainen

tiistai 22. maaliskuuta 2011

KESÄKSI KUNTOON !

Kesäksi kuntoon !


Näin keväällä ei voi olla lukematta tai huomaamatta mainoksia, joissa luvataan erilaisten tuotteiden kautta mahdollisuutta saada itsensä upeaan kesäkuntoon. Kesäkunto keskittyy usein vain ulkoisen olemuksen kohentumiseen. Mutta kumpi on tärkeämpää, ulkoinen vaiko sisäinen ?



"--vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte
    arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää,
    hänen mielensä mukaista ja täydellistä."

                                                                         Room.12:2

Nämä Paavalin sanat kehoittavat meitä keskittymään muutokseen mielemme tasolla eli sisäiseen muutokseen. Tämän muutoksen seurauksena tulemme tuntemaan Jumalan tahdon ja pystymme paremmin arvioimaan, mikä on hyvää elämässä. Voiko mikään olla tätä tärkeämpää ?

Nyt on aika siis aika tehdä jotain ja laittaa itsemme kesäksi kuntoon. Se tapahtuu parhaiten, kun tartumme Raamattuun ja annamme sen sanoman koskettaa sekä muuttaa meitä itseämme.  Alla on itse keksimäni motivaatiolause, joka myös rohkaiskoon sinua näin keväällä muutokseen.

"Aina on mahdollisuus muutokseen,
mutta sen mahdollistaja olemme me itse."
                                                                                                                       
Ari Korolainen

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

PÄIVÄ KERRALLAAN !


Päivä kerrallaan !

Lukiessani erästä lehtiartikkelia, jossa puhuttiin ajankäytöstä, silmiini osui mielenkiintoinen näkökulma. Eräs ajankäyttö guru kyseli seuraavasti: ”Kuinka voit syödä elefantin ?” Vastaus tähän kysymykseen oli varsin yksinkertainen ja helppo: ”Syömällä yhden palan kerrallaan.”

Tämä periaate pätee elämässä monessa tilanteessa. Elämän murheet, huolet tai muut asiat saattavat usein tuntua ”elefantilta”, suurelta ja mahdottomalta siirtää tai poistaa elämästä. Kyky elää hetkessä ja olla stressaamatta liikoja huomisesta on varsin haastavaa.

Lohdullista on tietää, että tämän niin kovin inhimillisen taipumuksen myös meidän Herramme tietää. Jeesus itse opetti ISÄ MEIDÄN rukouksessa mm. seuraavaa: ”…anna meille tänä päivänä…” 
Voisinko sittenkin uskaltautua luottamaan Jumalaan niin etten murehtisi ja hätäilisi niin paljoa ?

Paavali kirjoitti Filppiläiskirjeessä seuraavasti:  
”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi.” (Fil.4:6). 
Olisiko nyt aika pyrkiä muuttamaan  murehtiminen rukoukseksi. Siis aivan yksinkertaisesti puhua asiamme Jumalalle olipa ne sitten suuria tai pienempiä elämäämme liittyviä asioita.

Haluan yhdessä sinun kanssa opetella elämässä keskittymään tähän päivään ja kohtaamaan jokaisen päivän ”elefantit” Jumalan kanssa. Vähän ennen kuolemaansa Mooses siunasi Israelin heimot ja Asserin kohdalla hän lausui näin:  

” … ja niin kuin sinun päiväsi, niin olkoon sinun voimasikin.” (5.Ms.33:25)  
Näihin sanoihin kätkeytyy mielestäni suuri viisaus. Viisaus, joka johtaa elämään, jossa huomisen murheet eivät riistä tämän päivän iloa.

Siunausta sinulle !


Ari Korolainen   12.1.2011