tiistai 29. toukokuuta 2012

Vapaaksi rooleista - aidoksi ihmiseksi


Vapaaksi rooleista - aidoksi ihmiseksi

Eläessämme elämäämme usein toimimme ja suoritamme tehtäviemme erilaisten roolien kautta. Ammatilliset roolit ja sosiaaliset roolit kuuluvat siis arkipäivään. Joskus kuitenkin roolit vangitsevat ja väsyttävät meitä, varsinkin silloin, jos joudumme olemaan jotain muuta kuin todellisuudessa olemme. Lisäksi halu tulla hyväksytyksi tai huomatuksi voi viedä meidät raskaisiin ja sopimattomiin rooleihin ja eipä siis ihme, jos alkaa ahdistaa. Tästä meillä jokaisella on varmasti useita erilaisia kokemuksia.

Pastorina toivon, että kristillisessä seurakunnassa ei kenenkään tarvitsisi olla roolien vankina yrittäen olla jotain muuta kuin on. Seurakuntamme yhtenä arvona on AVOIMUUS. Tällä arvolla tarkoitamme juuri ensisijaisesti aitoutta ja haluamme seurakunnassa luoda ilmapiirin, jossa rohkaisemme toisiamme olemaan sitä mitä olemme. Emme halua, että seurakunnasta tulee hengellisen bonuspisteiden keräyspaikka tai hengellisyydestä näytöslaji. Jeesuksen sanat kirjanoppineille ja fariseuksille aikanaan ovat meillekin 2000- luvun kristityille vakavasti otettavia muistutuksia, pois siis näyttely ja teeskentely ! 

Olen itse yrittänyt omassa elämässäni vapautua turhista paineista ja rooleista. Näitä asioita pohtiessani olen löytänyt neljä keinoa, joiden avulla voi ”riisua naamarit nurkkaan”.

Ensimmäiseksi kannattaa tunnustaa oma inhimillisyytensä ja ihmisyytensä. Sillä vaikka kuinka haluaisit, ei sinusta täydellistä tule ja siipiä ei selkääsi kasva.  Rohkaisevaa on nähdä, että Raamatun tunnetut henkilöt kuten Paavali ja Pietari, totesivat myös olevansa vain ihmisiä.

Toiseksi kannattaa opetella hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet, antaen Jumalan armon kasvattaa sekä kohdata sinut.

Kolmanneksi on hyvä muistaa oman elämänsä ainutkertaisuus ja ainutlaatuisuus. Jokainen meistä on Jumalan luoma persoonallisuus ja suuri IHME.

Neljänneksi haastan sinua rehelliseen ja realistiseen itse arviointiin. On tärkeää nähdä omat puutteensa ja myös kykynsä sekä tunnistaa ja hyväksyä ne. Tämän syvästi ymmärtävinä voimme vapautua turhista paineista ja myös oikealla ja terveellä tavalla tulla riippuvaisiksi toisista ihmisistä. Kun olemme ”sinut itsemme kanssa” voimme varmasti myös paremmin rakastaa ja hyväksyä toinen toisemme.

Yritetään yhdessä vapautua turhista rooleistamme ja rohkaistaan toisiamme aitoon ihmisyyteen !

SIUNATTUA KESÄÄ SINULLE ! 

Matt.23:27-28, Apt.10:24-25, Apt.14:12-15, 1.Kor.15:10, Ps.139:14, Room.12:3, Mark.12:31

Vantaalla 30.5.2012                         Ari Korolainen