MATKALAULU
Elämää voisi ihan hyvin verrata matkaan, jossa on alku ja
loppu. Jokainen meistä on jossakin
kohtaa sitä omaa elämänsä matkaa. Tällä matkalla kohtaamme hyvin vaihtelevia
maisemia ja olosuhteita. On auringon paistetta ja myötätuulta, mutta matkalle
osuu myös niitä sateisia sekä myrskyisiä hetkiä. Tämä on sitä elämänmatkan
realismia, joka kohtaa meitä kaikkia.
Raamatussa yksi luetuimmista kirjoista on Psalmit. Ne ovat
elämän makuisia, rehellisiä ja suoria elämän matkan kuvauksia sekä tunteiden
purkauksia erilaisissa tilanteissa. Minä rakastan Psalmeja, koska niistä löytyy
yhtymäkohtia oman elämänmatkalle helposti. Psalmien sisällä on erityisesti
matkalaulujen osasto, joita aikoinaan pyhiinvaeltajat lauloivat kulkiessaan
kohti Jerusalemia. Näiden Psalmien ( 120-134 ) äärellä olen viime aikoina
kysynyt itseltäni; millaista matkalaulua minä laulan? Pakko tunnustaa, että
usein se on hyvin ”mollivoittoinen” ja epäuskoinen.
Matkalaulu, Psalmi 130, sen alku jakeet ovat rohkaisseet
minua viimepäivinä. Usein elämässä on ajanjaksoja, joita voisi kuvailla sanalla
SYVYYS. Erilaiset huolet, elämäntilanteet ja elämänpaineet ajavat meidät kuin
syvyyteen. Syvyys, jossa pimeys ympäröi ja ulospääsyä ei tunnu löytyvän
mistään. Kuitenkin tämän todellisuuden keskellä tässä Psalmissa huokuu
luottamus Jumalaan, joka konkretisoituu rukouksena ja Jumalan avun odotuksena.
Voisinko minäkin siis vain yksinkertaisesti rukoilla vai olenko tehnyt
rukouksesta liian vaikean asian tai suoritteen kaikkine metodeineen, joita en
jaksa tai pysty toimittamaan?
Tämän Psalmin pohjalta haluan rohkaista sinua
kanssamatkaajani yksinkertaistamaan ajatustasi rukouksesta. Rukous
yksinkertaistettuna on sitä, että käännämme katseemme sekä ajatuksemme elämämme
varjoista ja syvyydestä kohti Jumalaa. Rukous on siis pelkistettynä Jumalan
puoleen kääntymistä. Nouskoon rukouksemme rohkeasti niistä tunnoista ja
tilanteista, joissa olemme aidosti Jumalalle ja luotetaan siihen, että Hän
kuulee meitä ja vastaa meille omalla ajallaan sekä tavallaan!
”Syvyydestä minä
huudan sinua, Herra. Herra kuule minun
ääneni.”
Psalmi
130:1-2
Siunaten sinua kanssamatkaajani !
17.1.2013 Ari
Korolainen
